Jaana Kari
Liikkujatyypit - tunnistatko oman liikkujatyyppisi?
Kuvaaja: 
Piirrokset Annika Mannström
Olet varmasti joskus pohtinut kysymystä: millainen liikkuja olen? Pidätkö itseäsi lahjakkaana vai keskiverto liikkujana? Vai ”ei niin kovin liikunnallisena” -ihmisenä? Oletko ajatellut, että se millainen liikkuja olet, vaikuttaa myös siihen miten ohjaat lapsia liikkumaan?

Liikutko mieluummin yksin vai ryhmässä, ohjatusti vai omaehtoisesti? Nautitko kilpailemisesta, itsesi uuvuttamisesta vai rauhallisesta liikkeestä? Erilaiset liikkujatyypit tykkäävät ja motivoituvat erilaisesta liikkumisesta. Jaana Karin väitöskirja esittelee seitsemän erilaista liikkujatyyppiä.

Suhteesi liikuntaan vaikuttaa suuresti myös siihen, miten ohjaat, kannustat ja kasvatat lapsia liikunnan parissa. Oman liikkujatyypin tunnistaminen onkin tärkeä lähtökohta sille, että vanhempana tai lasten kanssa toimijana, osaat tietoisesti ja myönteisesti ohjata lapsiai liikunnalliseen elämäntapaan.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan liikkujatyyppeihin ja pohtimaan omaa liikkujatyyppiäsi.  Voit myös tunnistaa, minkä tyyppinen liikkuja lapsesi on. Saat konkreettisia vinkkejä, miten pääsette lapsesi kanssa yhdessä nauttimaan liikkumisesta ja vinkkejä, miten voit tukea lapsesi liikuntasuhteen vahvistumista

 

Liikkujatyyppi ohjaa liikuntaan kasvattamista

Aikuinen ohjaa lastaan herkimmin liikkumaan omalle liikkujatyypilleen tutuimmalla tavalla ja tarjoaa lapselleen huomaamattaan sellaisia liikuntakokemuksia, joista hän itse innostuu. Haasteita syntyy, kun aikuisen ja lapsen liikkujatyypit ovat erilaisia, eikä lapsi kiinnostu aikuisen tarjoamasta liikunnasta.  Klassinen esimerkki lienee, että kilpailuhenkinen vanhempi yrittää innostaa urheilun pariin leikkimisestä ja elämysliikkumisesta nauttivaa lastaan. Aikuinen opettaa, kannustaa ja kehuu lastaan ja haluaa vimmatusti, että lapsi harjoittelisi, oppisi ja edistyisi liikunta- ja urheilutaidoissaan. Samalla aikuinen ihmettelee, miksei lapsi innostu ohjatusta liikkumisesta tai kilpailemisesta, vaan leikkii mieluummin leikkejään.

Lapsen ja aikuisen liikkujatyyppien erilaisuus voi tehdä liikuntatilanteista lapselle kokemuksellisesti vähemmän mieluisia. Usein myös aikuinen turhautuu, kun hän ei saa lasta innostumaan liikkumisesta. Pahimmillaan liikuntatilanteisiin syntyy kielteinen ilmapiiri, joka murentaa lapsen liikunnallista itsetuntoa ja vähentää lapsen halua osallistua liikuntaan.  Tämän välttämiseksi on tärkeää, että aikuinen tunnistaa omaa liikkujatyyppiään ja herkistyy myös seuraamaan, mikä tyyppisestä liikunnasta lapsi motivoituu.

 

Mikä on liikkujatyyppisi?

Seitsemän erilaista liikkujaa, kaikki samanarvoista.

Liikkujatyyppi kertoo siitä, miten ihminen suhtautuu liikuntaan, mitä asioita hän liikunnassa arvostaa ja millaiset asiat saavat hänet liikkumaan. Liikkujatyyppi kertoo myös siitä, millaisessa liikuntatilanteessa ihminen herkimmin innostuu liikkumaan. Liikkujatyyppi ei mittaa liikkumisen määrää – jokaiseen tyypin liikkuja voi liikkua hyvin paljon tai vähän – eikä tyyppejä voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Tyyppi kuvaa liikuntasuhteen laatua.  Jokainen tyyppi toimii yhtä hyvänä lähtökohtana, kun lasta tuetaan kasvamaan liikunnalliseen elämäntapaan.

Seuraavassa taulukossa on tiivistetysti esitetty Jaana Karin väitöstutkimuksessaan (Kari 2016) löytämät seitsemän erilaista liikkujatyyppiä. Löydätkö kuvauksista itsesi? Voi olla, että useammassakin tyypissä on jotain tuttua, sillä usein iän myötä liikkujatyyppi muuttuu tai saa uusia ulottuvuuksia.

Kilpailija

Arvostan liikunnassa menestymistä ja kehittymistä. Minulle on tärkeää liikkumisessa tulokset ja saavutukset.

Liikkujana olen HYVÄ LIIKKUJA.

Liikunta on minulle väline saavuttaa voittoja ja menestystä.

Liikkuminen voi jäädä vähäiseksikin ellei liikkumisesta ole tiedossa menestystä tai palkintoa. Eli jos en voi liikkumisellani saavuttaa jotain, en liiku välttämättä lainkaan. Kisat ja saavutukset innostavat minua.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa, kun seuraan ja analysoin kuntoani/taitojeni kehittymistä. Otan tavoitteen, johon tähtään. Hankin valmentajan tai treenikaverin, jonka kanssa voin seurata edistymistäni.

 

Uurastaja

Arvostan liikunnassa määrällisesti riittävää harjoittelua ja liikkumista – uurastamista liikunnan parissa. 

Liikkujana olen AHKERA LIIKKUJA. Suunnittelen liikkumiseni etukäteen. Mittaan ja lasken liikkumiseni. Liikkumattomuus aiheuttaa minulle syyllisyyttä.

Liikunta on minulle väline saavuttaa tyytyväisyys itseeni. 

Liikkuminen kuuluu elämääni tärkeänä osana. Toisaalta liikkuminen voi jäädä hyvin vähäiseksi, jos elämään ilmestyy jokin muu tärkeämpi ”työ,” jonka parissa uurastaa.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa, kun teen itselleni viikko-ohjelman, johon sisältyy liikuntaa. Mittaan ja lasken suoritukseni ja nautin tekemästäni työstä. Palkitsen itsesi etukäteen suunnitellulla vapaapäivällä.

 

Elämysliikkuja

Arvostan liikunnassa siitä saatavia elämyksiä - mukavia ja miellyttäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä.

Liikkujana olen MUKAVUUDENHALUINEN LIIKKUJA. Liikun omaan tahtiini. Ulkopäin asetetut liikkumistavoitteet tai -ohjeet ahdistavat minua.

Liikunta on minulle väline saavuttaa esteettisiä, ruumiillisia ja sosiaalisia kokemuksia. Se antaa myös mahdollisuuden luovuuteen ja itseni ilmaisemiseen.

Liikkuminen voi olla määrältään vaihtelevaa. Mielekäs liikuntaharrastus voi viedä totaalisesti mukanaan tai sitten laiskuus ja liikkumattomuus ottavat vallan.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa, kun liikuntaa tulee ”pakollisena” työmatkaliikuntana, fyysisenä työnä tms. Liikun mielelläni luonnossa, koiran kanssa tai yhdessä ystävien kanssa ja silloin, kun saan kokeilla ja oppia uutta sekä liikkua omaan tahtiini.

 

Liikunnan tuottaja

Arvostan liikunnassa sitä, että saan ohjata ja innostaa muita liikkujia. Olen omien urheilusaavutusten ja osaamisen myötä innostunut järjestämään liikuntaa muille.

Liikkujana olen AKTIIVINEN LIIKKUJA. Minulla on monipuolinen liikuntahistoria ja tykkään liikunnasta. Liikunnan ohjaaminen ja opettaminen ovat minulle nautinto.

Liikunta on minulle väline saavuttaa elämyksiä ja pätevyyden kokemuksia sekä nautintoa siitä, että saan ohjata liikuntaa muille. 

Liikunta on tärkeällä sijalla elämässä, mutta liikunnan tuottamiseen suuntautuminen voi vähentää omaa liikkumista.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa, kun saan ohjata tai järjestää liikuntaa muille ja liikkua siinä samalla itsekin.

 

Liikunnan kolhima

Arvostan liikunnassa hyvää ohjausta ja kannustusta asiantuntijalta. Olen joutunut kokemaan liikunnallisen itsetunnon kolhuja ja pidän itseäni heikkona liikkujana.

Liikkujana olen VÄHÄN LIIKKUVA. Pidän joistakin liikuntamuodoista. Haluaisin innostua liikunnasta ja liikkua aiempaa enemmän.

Liikunta on minulle asia, joka on aiheuttanut epäonnistumisen ja huonommuuden kokemuksia. Kielteiset liikuntakokemukset ovat saaneet kehoni tuntumaan puutteelliselta.

Liikkumiseni voi lisääntyä ja voin kehittyä jopa intohimoiseksi liikkujaksi, jos saan hyvää ohjausta, kannustusta ja onnistumisen kokemuksia.

Liikuntaan motivoitumistani helpotta hyvä ohjaus ja se, että aloitan liikkumiseni lajista, joka ei vaadi erityistaitoja tai kuntoa. Kun huomaan oppivani ja kehittyväni, innostun lisää liikkumisesta. Minun pitää ylittää ”kipupisteeni”, jotta rohkaistun lähtemään liikkeelle.  

 

Terveyden korostaja

Arvostan liikunnassa sitä, että liikunnalla voin hoitaa terveyttäni ja edistää hyvinvointiani.  

Liikkujana olen KUNTOILIJA. Liikun omien tavoitteitteni ohjaamana ja omaa fyysistä ja psyykkistä kuntoani hoitaen.

Liikunta on minulle väline saavuttaa terve ja hyvä elämä.

Liikkuminen jatkuu säännöllisenä ja kuuluu kiinteästi arkeeni.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa, kun saan seurata (mittauksilla) itsessäni erilaisia liikunnan aikaan saamia terveysvaikutuksia ja kunnon kehittymistä.

 

 

Liikunnan suurkuluttaja

Arvostan liikunnassa lähes kaikkea. Rakastan liikkumista.

Liikkujana olen ELÄMÄNTAPALIIKKUJA. Innostun kaikesta liikunnasta. Huolehdin aina siitä, että pääsen liikkumaan.

Liikunta on minulle välttämätöntä, keskeisellä sijalla elämässäni ja elämäntapa.

Liikkuminen on eri muodoissaan  mukana arjessa elämäntilanteesta riippumatta.

Liikuntaan motivoitumistani helpottaa rakkauteni ja vahva suhteeni liikuntaan. Minulla ei ole vaikeuksia lähetä liikkeelle!

 

Tue lapsesi liikuntasuhteen vahvistumista – kannusta liikunnalliseen elämäntapaan

 

Myönteinen suhde liikuntaan on liikunnallisen elämäntavan perusta. Suhde liikuntaan ja lapsen käsitys itsestään liikkujana vahvistuu parhaiten myönteisten kokemusten ja onnistumisen tunteiden kautta.  Myönteisiä kokemuksia puolestaan syntyy, kun lapsi saa toteuttaa oman liikkujatyyppinsä mukaisesti asioita. Vanhempana joudut ehkä kasvattamaan itseäsi siihen, että opit arvostamaan myös sellaista liikkumista ja liikuntaa, joka ei ole omalle liikkujatyypillesi ominaista, mutta joka kiinnostaa lastasi.

Jos esimerkiksi olet

  • Kilpailijatyyppi: opettele arvostamaan ”oikean urheilun” lisäksi myös arkista puuhastelua, hyötyliikuntaa ja leikkejä, joissa lapsen kunto ja motoriset taidot kehittyvät, mutta joista ei voi mitata tuloksia tai saada meriittejä. Lapsesi voi olla taitava ja hyväkuntoinen liikkuja, vaikka hän ei koskaan todistaisi sitä kilpaurheilussa.
  • Uurastaja:

    opettele nauttimaan myös sellaisista liikuntahetkistä, joihin heittäydytään ilman etukäteissuunnittelua, jotka etenevät omalla painollaan ja joissa liikkuminen tulee muun mielenkiintoisen touhun mukana. Jätä kalenteriisi aikaa inspiraatiolle ja unohda tehokkuus. Älä vaadi lapseltasi liikaa. Aina ei tarvitse mitata, kuinka kauan liikuitte tai kuinka pitkästä matkasta suoriuduitte.

  • Elämysliikkuja:

    patista itseäsi, että luot lapsellesi liikunnallisia rutiineja. Käykää säännöllisesti uimassa, kulkekaa päiväkoti- ja koulumatkat pyörällä ja ulkoilkaa. Ohjaa lastasi sellaisen liikuntaharrastusten pariin, joka tuntuu hänestä innostavalta. Älä anna oman mukavuudenhaluisuutesi olla esteenä lapsen säännölliselle liikkumiselle.

  • Liikunnan kolhima: keskity liikunnan myönteisiin puoliin ja tuo niitä esiin. Älä anna lapsellesi perinnöksi uskomustasi siitä, että meidän perheessä ei olla kovin liikunnallisia. Aloittakaa ohjattu liikuntaharrastus lapsen kanssa yhdessä. Opit itsekin uutta ja saat vahvistusta omaan liikunnalliseen itsetuntoosi. Hyödyntäkää hyötyliikuntaa.

 

 Lapsen kanssa liikkumaan – muistilista vanhemmalle:

 

  • Tunnustele itseäsi, millainen liikkujatyyppi olet ja miten se heijastuu siihen, millaisia liikuntatilanteita tarjoat lapsellesi.

  • Mitä teidän perheessä pidetään liikuntana? Kauppamatkojen kävely, soutaminen, metsäkävelyt ja moni muu arkinen puuha on liikkumista.

  • Puhu lapselle liikunnasta ja liikkumisesta myönteisesti. Voitte seurata liikuntaan liittyvää uutisointia tai penkkiurheilla lapsen kanssa yhdessä. Liikuntasuhde vahvistuu ja kiinnostus liikuntaan kasvaa myös liikuntaan liittyvän tietoisuuden kasvaessa.

  • Hyväksy kaikkien liikkujatyyppien tasa-arvoisuus. Lapsesi liikkujatyyppi ei välttämättä ole sama kuin sinun – erilaisuus on mahdollisuus joka voi vahvistaa teidän molempien liikuntasuhteita.

  • Kuuntele lastasi ja seuraa hänen puuhiaan. Tarjoa hänelle kokemuksellisesti erilaisia liikuntatilanteita ja seuraa, millaisista liikuntatilanteista lapsesi näyttää nauttivan. Kehu lasta jo yrittämisestä.

  • Suunnittele liikuntahetkiä yhdessä lapsesi kanssa. Näin lapsesi liikkujatyyppi tulee huomioiduksi.

  • Laajenna lapsesi liikkujatyyppiä eri suuntiin tarjoamalla erityyppisiä liikuntatilanteita. Varmimmin liikunnalliseen elämäntapaan kasvaa, kun lapsi saa kokea mahdollisimman monipuolista liikkumista ja löytää asioita, joista itse nauttii.Esimerkiksi kilpailijatyyppiselle lapselle on hyvä tarjota mahdollisuuksia elämysliikuntaan ja Elämysliikkujalle puolestaan voi varovaisesti opettaa uurastamisen taitoa liikunnan parissa.

     

Voit lukea lisää liikkujatyypeistä Jaana Kari väitöskirjasta.